Stokke Tripp Trappin ehdottomasti paras puoli on sen tukevuus. Alaosa on sen verran raskasta puuta ja muotoiltu niin, että tämä on ainoa syöttötuoli, jota meidän pikkuveijarit eivät ole saaneet keikkumaan. Säätövarat tuolissa ovat myös erinomaiset. Käytännössä tämä tarkoittaa, että melkein tuolin saa varsin hyvin säädettyä niin, että näppärinkään pikkukiipeilijä ei sieltä ainakaan kovin nopeasti nouse itse ylös ja pääse tippumaan. Joissakin syöttötuoleissahan on se vaara, että lapsi nousee niihin seisomaan ja tippuu. Itse turvallisuus ja toimivuus tuolissa on siis kahden lapsen kokemuksellamme huippuluokkaa.
Se mikä ei ole saanut meillä varauksetonta riemua aikaan on tuolin maalipinnan lohkeilu ja tuoliin laitettavien pehmusteiden huono istuvuus. Ensimmäisen olemme vain oppineet sietämään ja jälkimmäisen osalta päädyimme vain siihen, ettemme laita siihen pehmusteita. Tuoliin olisi tosiaan saatavilla vaikka mitä pehmusteita mutta ne kaikki tuntuvat vain menevän myttyyn lasta laitettaessa ja niinpä emme ole niitä käyttäneetkään. Maalipinta on omassa tuolissamme (musta) lohkeillut erityisesti istuimen alla olevasta jalkatasosta ja tuolin jaloista. Kyse ei ole siis kulumasta vaan pienikin kosteus näyttää saavan maalin kupruilemaan ja nämä kuprut sitten lähtevät hilseilemään. Tuttavien tuoleista olemme kuulleet samanlaisia kokemuksia eli ilmeisesti tämä vaivaa kaikkia maalattuja malleja. Tokihan Tripp Trapp on saataavilla myös puun värissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti